Uudessa kansallisessa laissa (L asumiseen perustuvasta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa) on tilapäisen ulkomailla oleskelun rajaksi säädetty enintään 6 kuukauden oleskelu ulkomailla (6 §). Tämä tarkoittaa sitä, että ulkomailla voi tämän kansallisen lain säännöksen mukaan oleskella enintään 6 kuukautta siten, että henkilön kuitenkin katsotaan edelleen asuvan vakinaisesti Suomessa, ja olevan joitain poikkeuksia lukuun ottamatta oikeutettu asumisperusteisiin Kelan etuuksiin.

Kansallisessa laissa oleva aikaraja on ehdoton, kun kyse on oleskelusta muussa kuin EU-, ETA-maassa tai Sveitsissä.
Jos Kelalle ilmoitetaan 7 kuukautta kestävästä yhdenjaksoisesta oleskelusta Marokossa, päättyy oikeus asumisperusteisiin etuuksiin jo heti Suomesta lähdettäessä.

Suomen kansallisen lain lisäksi EU-alueella liikuttaessa pitää sosiaaliturvasta päätettäessä huomioida myös EU-lainsäädäntö. Ja vieläpä niin, että EU-lainsäädäntö menee kansallisen lainsäädännön edelle, eli sitä sovelletaan ensisijaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EU:n sosiaaliturva-asetuksessa ei ole todettu mitään tarkkaa tietyssä maassa/ulkomailla oleskelun aikarajaa ratkaistaessa asuinmaa esimerkiksi teillekin tyypillisessä tilanteessa. Eli oleskellessanne karavaanareina osan vuodesta Suomessa, ja osan vuodesta muualla EU:ssa.

Tämä mahdollistaa sen, että EU-alueella oleskelevan eläkkeensaajan asuinmaaksi voidaan edelleen katsoa EU-lainsäädäntöön perustuen Suomi, kun eläkkeensaajalla voidaan todeta olevan kiinteämmät siteet Suomeen, kuin esimerkiksi Espanjaan. Näin siis myös yli 6 kuukautta kestävän ulkomailla (EU-alueella) oleskelun aikana. Tätä olen tarkoittanut todetessani 6 kuukauden aikarajan olevan joustava EU-alueella eläkkeensaajana oleskeltaessa.

Kiinteitten siteiden arvioinnissa Suomeen tai muuhun maahan huomioidaan mm. seuraavia seikkoja:
– Oleskelun kesto ja jatkuvuus Suomessa vs. toisessa EU-alueen maassa
– Perheasema ja perhesiteet
– Muun kuin ansiotoiminnan harjoittaminen
– Asumistilanne, erityisesti asunnon vakinaisuus
– Jäsenvaltio, jossa asuu verotuksellisesti
– Henkilön oma käsitys asuinvaltiosta
– Muun maan näkemys asumisesta/asuinvaltiosta

Kansaneläke maksetaan aina EU-alueelle, vaikka saaja muuttaisikin toiseen jäsenmaahan pysyvästi. Takuueläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea maksetaan ainoastaan silloin, jos ulkomailla oleskelu on tilapäistä eli enintään 6 kuukautta.
Eläkkeensaajan asumistukea maksetaan kuitenkin vain Suomessa sijaitsevan vakituisen asunnon kustannuksiin.

Jos Suomi on ainoa eläkettä (työ- tai kansaneläke) maksava EU-maa, vastaa Suomi myös eläkkeensaajan sairaanhoidosta EU-alueella. Jos asuinmaana pidetään Suomea, käytätte Kelan antamaa eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Jos teidän katsotaan asuvan esim. Espanjassa, saatte Kelasta lomakkeen S1, jolla rekisteröidytte Espanjan sairaanhoitojärjestelmään. Lisäksi saatte Kelasta eläkkeensaajan eurooppalaisen sairaanhoitokortin ns. B-version. Sitä käytetään muualla kuin asuinmaana pidettävässä maassa, myös Suomessa.

Yhteenvetona totean, että kysymys asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisesta ja tähän liittyvistä aikarajoista on pitkälti näennäinen. Suomalaiset eläkkeet maksetaan aina, ja eläke antaa myös Suomen kustannuksella oikeuden sairaanhoitoon EU-alueella.

Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen puhelinpalvelu palvelee numerossa 020 634 0200

Ystävällisin terveisin
Antti Klemola