SF-Caravan Rutusakki ry
Harri Vesanto


Sähköpostinne Kelalle 17.6.2019


Kelan sosiaaliturva ulkomailla oleskeltaessa


Uusi laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa on tullut voimaan 1.4.2019. Tämä laki kumoaa asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain. Uudessa laissa säädetään yhdessä eri etuuksia koskevien lakien kanssa niistä edellytyksistä, joilla ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille liikkuvalla henkilöllä on oikeus asumisperusteisiin etuuksiin, mm. kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen, eläkkeensaajan asumistukeen ja sairausvakuutuksen eri etuuksiin.

Asumisperusteisessa sosiaaliturvassa lähtökohtana on tosiasiallinen Suomessa asuminen. Uuden lain mukaan Suomessa asuvana pidetään henkilöä, jolla on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja joka jatkuvasti ja pääasiallisesti, eli yli puolet ajastaan oleskelee Suomessa. Tilapäisen ulkomailla oleskelun enimmäisaika lyhenee yhdestä vuodesta kuuteen kuukauteen. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöä pidetään edelleen Suomessa asuvana, kun tilapäisen ulkomailla oleskelun on tarkoitus kestää enintään kuusi kuukautta. Lyhytaikainen oleskelu Suomessa, esimerkiksi lomamatka ei katkaise 6 kuukauden tarkastelua. Toistuvasti osan vuodesta, mutta alle kuusi kuukautta kerrallaan ulkomailla oleskelevan katsotaan edelleen asuvan Suomessa, mikäli hänellä on varsinainen asunto ja koti Suomessa ja hän oleskelee jatkuvasti pääasiallisesti Suomessa.

Mainittu 6 kuukauden aikaraja EU-alueella oleskeltaessa on joustava, kun kyse ei ole toisessa jäsenmaassa työskentelystä. Työntekijä siirtyy heti työskentelymaansa sosiaaliturvaan. EU-alueella (EU/ETA-maat ja Sveitsi) ilman työskentelyä oleskeltaessa otetaan huomioon myös se, mihin maahan henkilöllä on enemmän siteitä, muuhun jäsenmaahan vai Suomeen. Asuinmaa määräytyy tällä perusteella, ja asuinmaalla on vaikutusta sosiaaliturvaan. EU-alueen asuinmaan määräytymiseen vaikuttaa mm. oleskelun kesto ja jatkuvuus Suomessa tai ulkomailla, perhesiteet, asumistilanne ja asunnon vakinaisuus, missä henkilö on verovelvollinen ja tämän oma käsitys asuinvaltiosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EU-alueella myös yli kuusi kuukautta Kirje 2 (3) toistuvastikin oleskelevalla eläkkeensaajalla voi edelleen olla oikeus etuuksiin Suomesta.

Kelan kansaneläke maksetaan jatkossakin EU-alueella oleskelevalle eläkkeensaajalle aina myös siinä tilanteessa, että tämä asuu vakinaisesti muussa EU-jäsenvaltiossa.

Kansan- tai työeläkkeen maksaminen Suomesta tarkoittaa myös sitä, että EU- alueella vakinaisestikin asuva eläkkeensaaja saa myös toisessa jäsenvaltiossa tarvitsemansa sairaanhoidon yleensä Suomen kustannuksella. Kelasta etuutta saavan tulee myös jatkossa ilmoittaa ulkomailla oleskelustaan. Ilmoituksen voi tehdä Kelan verkkopalvelussa (www.kela.fi/asiointi > hakemukset ja ilmoitukset > Oikeus Suomen sosiaaliturvaan). Ilmoituksen voi tehdä myös soittamalla Kelan kansainvälisten asioiden puhelinpalvelun numeroon +358 20 634 0200.

Erityisesti sairaanhoidosta
Olennaista on, että Kelan ratkaisu ulkomailla oleskelun ja asumisen tilapäisyydestä tai vakinaisuudesta ei jatkossakaan suoraan ratkaise kysymystä sairaanhoitoon, - ml. lääkkeet -, liittyvistä oikeuksista. EU-alueella liikkuvien eläkkeensaajien hoito-oikeudet turvataan EU-säännösten perusteella heidän asuinmaastaan riippumatta. Se, katsotaanko henkilön asuvan Suomessa vai toisessa jäsenmaassa, vaikuttaa sen sijaan siihen, miten nämä oikeudet toteutetaan.

Suomesta toiseen EU- alueen maahan vakinaisesti muuttava eläkkeensaaja ei ole muuttopäivästään lukien enää Suomessa sairausvakuutettu. Muuton vakinaisuus ja asuminen ratkaistaan 1.4.2019 alkaen asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain ja EU:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Suomi voi kuitenkin olla vastuussa eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista EU:n sosiaaliturvalainsäädännön nojalla, jos Suomi maksaa henkilölle eläkettä.

Jos henkilö ei kuulu Suomen sairausvakuutukseen, ei hänellä ole oikeutta ostaa (sv-korvattuna) Suomesta lääkkeitä ulkomaille mukaansa.

Suomesta eläkettä saava henkilö, jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa EU-alueella, mutta joka ei ole Suomessa sairausvakuutettu, voi kuitenkin Suomessa oleskellessaan ostaa lääkkeitä sen verran kuin hänen on tarpeen ostaa Suomessa oleskelunsa aikana. Näistä lääkeostoista voi hän saada suorakorvauksen apteekissa. Kirje 3 (3) Tilapäisesti toisessa EU-tai Eta maassa tai Sveitsissä (esim. lomamatka) oleskeleva eläkkeensaaja saa oleskelumaassaan lääketieteellisesti välttämättömän hoidon, jos hänellä on Kelan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti. Tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa oleskelevalla on oikeus vain lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon.

Toiseen EU-, Eta-maahan tai Sveitsiin vakinaisesti muuttavalla eläkkeensaajalla on oikeus kaikkeen tarvitsemaansa hoitoon asuinmaassaan (esim. Espanjassa) Suomen kustannuksella, jos Suomi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.

Eläkkeensaajan tulee hakea Kelasta hoito-oikeutensa selvittämistä. Eläkkeensaaja saa hoito-oikeushakemukseen päätöksen, jossa kerrotaan oikeudet hoitoon asuinmaassa sekä Suomessa ja se, vastaako Suomi sairaanhoidon kustannuksista eläkkeen maksun perusteella. Hänelle voidaan myöntää myös tässä yhteydessä eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti, ns. B-EHIC.

Kela myöntää eläkkeensaajan eurooppalaisen sairaanhoitokortin muissa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä vakituisesti asuville eläkkeensaajille, joiden sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa. Eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti on etupuoleltaan samanlainen kuin sininen eurooppalainen sairaanhoitokortti. Kääntöpuoli on limenvihreä ja sisältää tiedon asiakkaan sairaanhoito-oikeuksista Suomessa ja muissa EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä.

Jos Suomi vastaa toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuvan eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista, Kela myöntää henkilölle hoito- oikeustodistuksen S1. Todistus tulee toimittaa asuinmaan (esim. Espanja) sairausvakuutuslaitokselle rekisteröitäväksi. Henkilö saa asuinmaassaan hoitoetuudet kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti. Asuinmaa laskuttaa asiakkaalle antamiensa hoitoetuuksien kustannukset Suomelta ja Kelalta.

Tässä tilanteessa eläkkeensaajan tulisi saada Espanjassa hoitoa samaan hintaan ja samalla tavoin kuin muut Espanjassa asuvat. Espanja puolestaan laskuttaa sairaanhoidon kustannukset Kelalta. Hoidon saaminen Espanjassa Suomen kustannusvastuulla edellyttää kuitenkin sitä, että kysyjä saa Suomesta myönteisen hoito-oikeuspäätöksen.

Ystävällisin terveisin
Antti Klemola
Lakimies
Etuuspalvelut, lakiyksikkö




Hieman tarkennuksia